Bilbao/Bilbo

Kaixo ja samalla Agur!

Yksi jakso taas elämässäni päätöksessä, vaihtojakso Bilbaossa. Kolme kuukautta takana. Aika menee kuin siivillä toisinaan. Paljon olen oppinut niin ihmisistä kuin kielestä ja kulttuuristakin. Samalla niin ihana ja samalla niin rasittava Espanja. Tunteet ovat sekaisin. Mutta se ei tunnu pahalta. Päinvastoin sehän on vaan positiivista, olen siis oppinut asioita ja kasvanut. Kasvukipuja nämä vaan on. Taas kerran. Sopeutumiskipuja tilanteesta toiseen. Ne ovat paikan vaihtamisen normaalit lieveilmiöt.

Tällä viikolla teimme mukavan reissun baskimaan pieniin kauniisiin kyliin. Kävimme ensin Gernikassa. Ihmettelimme siellä Picasson erään taulun syntysijoja. Tuijottelimme sodan jäljiltä jäänyttä puuntynkää, kaupungin tunnusmerkkiä. Ja ihastelimme kauniita taloja ja kylän vihreyttä. Todella sympaattinen pieni baskikylä. Gernikasta köröttelimme Euskojunalla kohti Mundakaa. Vastassa meitä odotti kuvankaunis näkymä. Pieni surffikylä, täynnä toinen toistaan kuvauksellisimpia ja kiemurtelevia pieniä kujia. Kiemuraisten ja vuoristoisen kujarykelmän päässä odottikin varsinainen aarre. Mahtava merinäkymä.

Aallot eivät olleet tällä kertaa kovin suotuisat surffareille ja näimmekin vain muutamia aaltoihin eksyneitä surffareita. Mutta näkymät olivat ihastuttavat. Meren rauhoittava kohina ja vaimea, mutta iloinen baskikielen soljuva puheensorina olivat juuri sitä mitä nyt tarvitsin. Kaiken kruunasi vielä ihanasti lämmittävä auringonpaiste. Mikä päivä.

Mundakasta lähdettyämme hyppäsimme vielä baskijunan kyytiin, kohti kalastajakylää Bermeota. Jo junasta ulos astuessa saattoi haistaa kalanhajun.Kalastajakylässä kun oltiin. Ensivaikutelma Bermeosta toi lähinnä mieleen Amsterdamin iloiset talorivistöt. Taloja oli vierivieressä ja väritys mitä monipuolisin. Kerrassaan ihastuttava kylä. Ympärillä vallitsi hiljaisuus ja kauniit oli maisemat Bermeossakin. Kävelimme pitkin vuorten rinnettä, jonne kaupunki oli rakentunut. Wau, ajattelin. Vuoret ja meri on se mitä tulen kaipaamaan!

Viimeiset päivät Bilbaossa ovat lähinnä kuluneet viime hetken ostoksia tehdessä, espanjalaisia ruokia maistellessa ja vielä kerran Bilbaon katuja kulkiessa. Iltaisin meitä ovat koukuttaneet espanjalaiset tietovisailuohjelmat, kuten Atraba un million (nappaa miljoona) ja Si lo sabe/No lo sabe (tietää/ei tiedä). Kielitaito kasvaa ja samalla myös yleissivistys kasvaa ja miksei kulttuuritietämyskin.

Huomenna lento Suomeen. Tunnelma on odottava, mutta pelokas. Pelkään pimeää, mutta samalla tuntuu hyvältä palata. Tosin Bilbaosta jäi hyvä maku suuhun. Suosittelen.

Bilbao kuittaa. Agur!

Bilbao/ España

Local4 /Bilbao

Plaza Mouya (tää on viime perjantailta) Öö..no vähän oli paistanut
aurinko tohon mittariin. Oikeesti oli 23 astetta. Sekin paljon kyllä

Plaza Mouya/Bilbao

Baskimaan kierroksella

Saavuttiin Gernikaan

Gernikassa oli kellopuisto

Gernika/Pais Vasco

The puu/ Gernika

Gernika/Pais Vasco

Tuoleja museossa (puu kaikkialla) Gernika

Oikeussalin ikkunasta/Gernika

Ja katto/Gernika

Gernikan kaduilta

Ja tietysti huomasin katutaidetta/ Gernika

Gernika/Pais Vasco

Alegra..söpöä (Mundaka/Pais Vasco)

Mundaka/ Pais Vasco

Kaunista (Mundaka/Pais Vasco)

Mundaka/Pais Vasco

Laivapariskunta aww..(Mundaka)

Mundaka/Pais Vasco

surffitaidetta ja linssilude (Mundaka)

Mundaka/Pais Vasco

Mundakan kaduilta

Mundaka/Pais Vasco

Kalastajakylä Bermeo

Bermeo/Pais Vasco

Bermeon kaduilta

Väriä elämään/Bermeo

Bermeo/Pais Vasco

Sinivalkoisiin väreihin on hyvä lopettaa. Euskotren vie takaisin
Bilbaoon. Huomenna takaisin sinivalkoiseen Suomeen.

Hellou,

Viikot täällä menee seuraten toisiaan. Jotenkin täällä töissä kaikki tuntuu pysähtyneeltä.Varsinkin aika.
Tällä hetkellä lähinnä työstän powerpoint-esityksiä pomoni omiin tarpeisiin ja siinä sivussa teen esityskuvia erityylisistä puistoista. Luulen, että pomoni aikoo käyttää yhtä ideoistani eräässä kilpailussa. Kiva.

Pomo on ollut edelleen aika kireällä tuulella, joka vaikuttaa ilmapiiriin täällä. Hän on kuin pyörremyrsky joka pyyhältää läpi toimiston. Hartiat on ihan jumissa kun täytyy jännittää mitä tuleman pitää. Muutkin toimistolla ovat pistäneet merkille tämän hurrikaanimaisen ilmestyksen. Tosin viime päivinä olen nähnyt pomoani yhä harvemmin, lähinnä kommunikoimme skypen välityksellä.

Viime viikonloppuna kävin Madridissa, tapaamassa ystävääni Pilaria. Se oli oikein mukava miniloma. Pieni irtiotto arkisesta Bilbaosta. Kävimme mm. valokuvanäyttelyssä Fundación Mapfre:ssa, siellä oli näyttely valokuvaajalta Imogen Cunningham. Mukana oli mm. yksi lempikuvistani Frida Kahlosta. Olipa siellä jopa yksi kuva suomestakin.

Kävimme myös syömässä meksikolaisessa ravintolassa ja vähän yöeämässäkin tuli pyörähdettyä. Ainoa miinuspuoli tuossa matkassa oli se, että Ryanair oli myöhässä niin mennessä kuin takaisin tullessakin. Mennessä tämä aiheutti astetta enemmän hämminkiä (lentokoneessa oli vikaa ja lento myöhästyi 3 tuntia) koska metro Madridissa oli juuri lopettanut kulkemasta kun vihdoin saavuin Madridin kentälle ja taxi ystäväni luo olisi tullut maksamaan omaisuuksia.

Siispä muotoilin laukustani tyynyn itselleni ja käperryin Madridin kentälle muiden kentällä nukkujien sekaan. Jouduin odottamaan aamun metroa kello kuuteen saakka aamulla. Takaisin tullessa lennon myöhästyminen ei ollut kuin puolisen tuntia, eikä aiheuttanut sen suurempaa hämminkiä. Ja olipas mukava nukkua taas omassa sängyssä, kotona.

Tällä viikolla olen myös nähnyt merkittäviä unia. Kokenut vahvoja tunteita.

Viimeiset päivät vielä duunissa ja sitten koittaa vapaus.

Tässä taas muutama kuva kuluneelta viikolta: